lähde? Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielen luomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulta lähtien, 1800-luvulle asti tosin lähinnä vain uskonnollista kirjallisuutta sekä lakitekstejä. Mikael Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Maan kansallisrunoilija on Johan Ludvig Runeberg, jonka tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Suomen kansalliseepoksen Kalevalan koonnut Elias Lönnrot aloitti suomenkielisen kaunokirjallisuuden perinteen kokoamalla kirjan karjalaisista kansanlauluista. Suomenkielisen romaanikirjallisuuden perustaja oli Aleksis Kivi vuonna 1870 ilmestyneellä Seitsemällä veljeksellään.
Saksan turkkilainen diaspora elää poliittisten jännitteiden
Lahti, 120 050 as. Pori, 83 297 as. Kouvola, 80 010 as. Joensuu, 76 790 as. lisää kaupunkeja Pinta-ala – yhteensä 338 472 km² [1] (sijalla 64) – josta sisävesiä 34 524 km² (10, 2%)[1] Väkiluku (2020) 5 559 521 [2] (sijalla 115) – väestötiheys 16, 3 as. / km² – väestönkasvu 0, 28% [3] (2016) Viralliset kielet suomi ja ruotsi1 Valuutta euro (EUR) BKT (2016) 238, 6 mrd. USD[4] (sijalla 35) – per asukas 43 482 USD [4] (sijalla 21) HDI (2019) 0, 938 [5] (sijalla 11) Elinkeinorakenne (BKT:sta) – maatalous 3, 3% – teollisuus 30, 2% – palvelut 66, 5% Aikavyöhyke UTC+2 – kesäaika UTC+3 Itsenäisyys – autonomia – julistautui itsenäiseksi – Neuvosto-Venäjä tunnusti itsenäisyyden 29.
Häntä seurasivat muun muassa Juhani Aho ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin huomionsa keskittänyt Minna Canth. Runouden puolella Eino Leino kehitti kalevalaisvaikutteista, kansallisromanttista tyyliä. F. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939 etenkin maaseutuväestön kuvauksistaan. Toisen maailmansodan jälkeen Mika Waltarin ja Tove Janssonin kirjat tulivat hyvin suosituiksi myös ulkomailla. [225][226] Tove Jansson on käännetyin suomalainen kirjailija.
Samoihin aikoihin Euroopan poliittinen tilanne alkoi kiristymään. Suomi alkoi varustautua resursseihinsa nähden melko voimakkaasti ja haki turvaa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Sisäpolitiikassa maailmanpoliittinen tilanne näkyi entistä suurempana sovinnollisuutena vasemmiston ja oikeiston välillä. lähde? Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Vuonna 1938 Neuvostoliitto esitti ensimmäisen kerran epävirallisesti alueluovutuksia Karjalan kannaksella. Suomi kieltäytyi ehdottomasti. Seuraavan vuoden syksyllä, kun toinen maailmansota oli alkanut, Neuvostoliitto vaati Suomelta tukikohtaa Hangossa ja alueluovutuksia Kannaksella.
Saksan kanssa jouduttiin käymään Lapin sota entisten aseveljien karkottamiseksi Lapista. [98] Rauhan tultua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Jatkosodan jälkeen Karjalasta evakuoitu siirtoväki sekä rintamamiehet oli asutettava, minkä vuoksi säädettiin maanhankintalaki. [99] Lisäksi Suomen oli maksettava suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle, mutta toisaalta estettävä Neuvostoliiton vaikutusvallan liiallinen kasvu.
[158] Energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Olkiluodon ydinvoimalaitos Eurajoella tuottaa kahdella ydinvoimalaitosyksiköllä noin 18 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Rakenteilla on kolmas yksikkö (vasemmalla). Energiankulutus asukasta kohti on Suomessa Euroopan unionin suurinta. Syitä ovat paljon energiaa kuluttava teollisuus (noin puolet kulutuksesta), korkea elintaso, kylmä ilmasto (lämmitykseen 25% kulutuksesta) ja pitkät etäisyydet (liikenne 16%). [159][160] Energiantuotannon tärkeimmät lähteet ovat puupolttoaineet (vuonna 2016 26% kokonaiskulutuksesta), öljy (23%), ydinenergia (18%), hiili (9%), maakaasu (6%), vesivoima (4%) ja turve (4%).
Saksan perustason alkeet 3, taso A1.2 alk. 13.12.2022 - Omnia